| |
 
Mitä kalojen kodille kuuluu?
 Itämeri on yksi maailman saastuneimmista ja herkimmistä meristä, mutta se voidaan pelastaa. Ja me haluamme pelastaa sen, sillä muita meriä meillä ei ole! Tervehtyminen on hidasta kuin kaljaasin matka Tukholmaan, mutta suunta on selkeä.
Miten Itämeren kalat voivat?
Kaloilla on Itämeressä aika paljon ongelmia.
- Ihmisen käyttämissä kemikaaleissa mereen päätyy vedestä happea kuluttavia aineita, jotka vaikeuttavat kalojen hengittämistä.
- Merenpohja on useilla alueilla hapeton, jolloin kalojen lisääntyminen epäonnistuu, sillä niiden mätimunat kuolevat.
- Asutusjätevesien mukana mereen päätyy suuria määriä hormoneja, jotka häiritsevät kalojen sukupuolielämää ja heikentävät niiden hedelmällisyyttä.
- Rehevöityminen samentaa vettä ja kalojen käyttäytyminen muuttuu: niiden on esimerkiksi vaikeampi löytää ravintoa ja lisääntymiskumppania.
- Kalat kärsivät ihmisen Itämereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Ihmiset eivät voi syödä kaloja niin paljon kuin haluavat, ja kaloja syövät eläimet voivat sairastua.
- Rehevöitymiseen liittyvät myrkylliset sinileväkukinnot aiheuttavat kalakuolemia.
- Levät ovat limoittaneet hiekkapohjia ja rajoittaneet kampeloiden elämää.
- Meritaimen ja meriharjus on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi ja ankerias erittäin uhanalaiseksi. Uhanalaisia kasveja ei saa poimia mutta näiden kalojen pyynnillä ei ole rajoituksia. Tähän täytyy saada muutos!
- Voimakkaan pyynnin vuoksi aivan liian harvoin Itämeren lohi pääsee takaisin lisääntymään kotijokiinsa.
Miten kalojen kotia siivotaan?
1.Ensinnäkin vettä täytyy puhdistaa. Itämeren rehevöityminen on suurin ongelma, mikä näkyy mm. sameana vetenä, vesikasvillisuuden lisääntymisenä, rantojen limoittumisena sekä laajoina sinilevälauttoina ikävästi juuri keskikesän helteisimpien uimakelien aikaan.
- WWF suunnittelee ja rakentaa kosteikkoja, jotka suodattavat pesusienten lailla mereen valuvia ravinteita. 25 kosteikkoa on jo valmiina ja yhtä monta valmiiksi suunniteltuna odottamassa vain rahoitustaan ja toteutustaan. Yhden kosteikon kustannukset ovat 6000-20 000 euroa hehtaari – koosta ja olosuhteista riippuen.
2.Sen lisäksi meidän on varauduttava siihen, että joku tulee ja sotkee katastrofaalisesti kalojen kotivedet. Voimakkaasti lisääntynyt meriliikenne ja öljyonnettomuuden riski on todellista. Öljy on myrkkyä kaloille.
- Siksi WWF on perustanut vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, jotka onnettomuustilanteessa toimivat viranomaisten apuna rantojen siivouksessa. Joukkoihin kuuluu jo yli 5800 vapaaehtoista, joista osa koulutetaan puhdistamaan öljyyntyneitä lintuja. 70 euron lahjoituksella saamme varusteet öljyntorjujalle: PVC-sadeasu, suojahaalari, öljynkestävät kumisaappaat, suojalasit, suojakäsineet sekä öljynkeräysvarusteet.
Lue lisää: www.wwf.fi/itameri
Kaloja on puolustettava! Aikaa ei ole hukattavaksi. WWF edistää kestävää kalastusta ja suojelee uhanalaisia lajeja. Tee oikeita kalavalintoja kalatiskillä ja ravintoloissa: www.wwf.fi/kalaopas
|
|