Minä vihaan valokuvausta. Sekä kuvien ottamista, että erityisesti kameran edessä olemista. On olemassa ihmistyyppi, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen näyttämään upeilta kuvissa. En lukeudu tuohon joukkoon. Minä olen se, joka on upeassa ryhmäkuvassa silmät kiinni. Olen se, jonka toinen silmä on menossa kiinni lähikuvassa ja poski nykii kummallisti kolmannessa. Hymynikin näyttää kuvissa usein siltä kuin joku viipaloisi jalkapohjiani. Se on tuskaisen näköistä hommaa.

Tänään meillä NRJ:n juontajilla on promokuvaukset. Voit kuvitella, ettei tämä ole minun juhlapäiväni. Onneksi niitä kuvia otetaan paaaaaljon. Kaipa sieltä yksi onnistunutkin joukkoon mahtuu. Minulle riittää, ettei kuvan katsominen tee kipeää.

Kuvauksellisin terkuin,
Tuija